Vuotjärven kyläjuhla 2.11.2012

Kirsti Taattola

Vuotjäven kylätoimikunnan kolme vuosikymmentä

Kyläyhdistyksiä on noin 3900, joista 2700 on rekisteröity. Eniten kyläyhdistyksiä perustettiin 1980 –luvulla.

Vuotjärjen Pienviljelijäyhdistyksen kokouksessa 3.11.1983 tehtiin päätös kylätoimikunnan perustamisesta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Ari Hyvönen ja sihteerinä Pertti Taattola.

Vuotjärven kylätoimikunta perustettiin ensimmäisten joukossa Nilsiässä. Kylätoimikunnan ensimmäinen kokous pidettiin 9.11.1983 Vuotjärven koululla. Läsnä 11 henkilöä (Annikki Savolainen, Mirja Kasanen, Anna-Liisa Väätäinen, Kirsti Yletyinen, Pertti Taattola, Svante Ansamaa, Hannu Vartiainen, Matti Kettunen, Veikko Leskinen, Ari Hyvönen ja Tauno Airaksinen). Kokouksen avasi Svante Ansamaa. Puheenjohtajaksi valittiin Veikko Leskinen ja sihteeriksi sekä rahastonhoitajaksi Kirsti Yletyinen. Kokouksessa suunniteltiin kylän hiihtolatua, keskusteltiin ja uimarannasta. Päätettiin kokoontua kuukauden ensimmäisenä keskiviikkoiltana. Seuraavassa kokouksessa Marita Kieloaho valittiin kylätoimikunnan varapuheenjohtajaksi.

Ensimmäisenä hankkeena oli kylän hiihtoladun suunnittelu. Maanomistajilta saatiin lupa ja latupohjan raivaustalkoot pidettiin jo ennen lumia. Talkoista tiedotettiin Pitäjäläisen verestä muistia palstalla. Järjestettiin kylän yhteinen hiihtotapahtuman 11.3.1984.

Kylätoimikunta pohti rahoituksen saamista toiminnalle. Hiihtotapahtuman yhteydessä järjestettiin arpajaiset ja kahvimaksulla katettiin tarjoilukustannukset.

Koululle tarvittiin penkkejä ja niitä varten toteutettiin puutavaran keräys.

Kunnan liikennelautakuntaa pyydettiin järjestämään koulutustilaisuus helmikuussa 1984.

Kylän uimarannan kunnostamisesta käännyttiin kunnan puoleen ja myöhemmin anottiin tieliittymän saamista tiepiiriltä.

Kylätoimikunnan edustajat (Marita Kieloahoa ja Pertti Taattola) osallistuivat kunnan kylätoimikunnille järjestämään koulutustilaisuuteen toukokuussa 1984.

Toiminnan painopisteitä 1980-luvulla:

Uimaranta-asiat, hiihtokilpailut, uusien asukkaiden tervetulleeksi toivottaminen, Suomi siistiksi 1987, nuotioilta uimarannalla 1987,

Lausunto kunnanhallitukselle haja-asutusaluetutkimuksesta 1987,

Aloite Vuotjärventien päällystämiseksi  kt 75-koulu-Lastulahti (TVL-kunta)1988

Aloite kunnalle koulun kuunnostamiseksi ja rivitalon rakentamiseksi kylälle (selvitys huonoista asumisoloista kylällä)

Toiminta 1990 -luvulla

pilkkikisat 1990, luistinrata 1992-93, uimakoulu, erilaisten tapahtumien kuten järjestäminen, uimarannan kunnostaminen

vesihuoltosuunnitelma 1990

kieltäytyminen leikkikenttätoiminnasta koulunpihan huononkunnon vuoksi

jätteenkeräysasiat

paikallisteiden nimet 1994

Vuotjärven koulun tulevaisuus 1993 kunnanhallitukiselle selvitys ostajaehdokkaista,

Kiinteistö Vuotjärven nuorisoseuralle, kylätalon kunnostustalkoot 1997 ->

kannanotto liittymisestä Lastukosken kyliin 1997

selvitys kyläläisten halukkuudesta tonttien myyntiin, tyhjien asuntojen tilanne

kysely kyläläisiltä toiminnan kehittämiseksi

Toiminta 2000-luvulla

Toive laajakaistan saamiseksi kylälle (2003)

Kyläsuunnitelma 2005 ja sen päivitys 2012, www-sivut, Matti Rahusen Kalakukko ry avustuksella

Kyläsesite yhteistyössä nuorisoseuran kanssa 2006,

Kaupunginjohtaja Jorma Aution ja maaseutusihteeri Kalevi Juutisen tutustuminen peruskorjattuun kylätaloon (14.2.2003)

Päivitetyn kyläsuunnitelman luovutus kaupunginjohtaja Janne Airaksiselle 2012.

Pilkkikilpailut, kesäjuhla, joulujuhla yhteistyössä Nuorisoseuran ja Kaikun kanssa 2000->

Kukat Raappanan ja Joenniemen silloille 2005->.

Uimahalli- ja teatteriretkiä, Taikavuori, Heinäahon näytelmäpiiri, Savon murremestari, Nilsiän harrastajateatterin esitys, Show-Tahkon esityksiä, karaokeiltoja.

Ihonhoito, mopon/polkupyörän rassaus, vaapunteko kurssi

Uimarannan kunnossapito, uimakopit, laituri (1993), ruoppaus, hiekan ajo, penkit, grillikatos, erillinen veneranta, puucee

Tienvarsien siivous

Toimintaa kylätalolla

4H-kerho siirtyi Lastukoskelta Vuotjärvelle 2004

Kansalaisopiston käsityö- ja liikuntaryhmät, lyhytkurssit (silkkihuivien värjäys, metallikorujen teko)

Rivitanssiryhmä

Kyläseurat, kinkerit

Toiminnan talous

Toimintamäärärahaa saatu kunnalta/ kaupungilta perustellun hakemuksen ja edellisen vuoden toimintakertomuksen pohjalta 1980-luvun puolivälistä lähtien. Määrärahoilla on toteutettu hankintoja mm uimarannalle ja kylätalolle. Kylän yhteisiä tilaisuuksia on järjestetty Vuotjärven Nuorisoseuran ja Vuotjärven Kaikun kanssa.

Haasteet:

Nilsiä ja Vuotjärvi osana Kuopiota, Vuotjärven kylä kahden kaupungin alueella ( v. 2017 Kuopio?)

Talkootöihin innostaminen

Nuoret ja työikäiset enemmän mukaan kylätoimintaan

Yhteistyön kehittäminen muiden kylätoimikuntien kanssa

Tiedonvälityksen kehittäminen (www-sivujen päivitys), aktiivisempi vuorovaikutus

Kylätoimikunnan puheenjohtajat:

Veikko Leskinen 1983-1987

Niilo Loimi 1987-1993

Ari Hyvönen 1993-1994

Marita Kieloaho 1994-2013

Pirjo Meuronen 2013

Sihteerit:

Kirsti Yletyinen 1983-1993, 1994-2002

Hannu Leskinen 1993-1994

Päivi Jenu 2002-2008

Pirjo Meuronen 2008-2013

Kirsti Taattola 2013

Kylätoimikuntaan kuuluvat 2013 puheenjohtaja/rahastonhoitaja Pirjo Meurosen ja sihteeri Kirsti Taattolan lisäksi Tuula Hartikainen, Eino Kasanen Helmi Kettunen, Anneli Loimi, Mirja Savolainen ja Pertti Taattola.

Vuotjärven kylätoiminnan 30-vuotisjuhlassa 2.11.2013

Päivi Hagman , Kehittämisyhdistys Kalakukko ry                                                                           

        Kylät lähidemokratian rakentajina                                                                                                                     

Onnittelut Vuotjärven kylätoiminnalle tänä kylätoiminnan 30-vuotisjuhlapäivänä. Mielelläni väitän, että kylätoiminta näillä tienoilla on alkanut jo noin 500 vuotta sitten, kun ensimmäiset savut alkoivat piipuista nousta. Eilen illalla selatessani Muuruveden historiateosta ”Emäpitäjästä tehtaan varjoon”, huomasin mm., että nuorisoseuratoimintaa on ollut vuodesta 1909 lähtien. Samoin mielenkiintoinen kohta kirjassa löytyi, miten kuntakokoukset entisen Muuruveden pitäjän alueella olivat todellista lähidemokratiaa.

Tunnen täällä, että joku vieteri löystyy kun lähestyn Vuotjärveä. Ne ovat sukujuuret, jotka hellittävät pingottamasta, kun lähestyn tätä seutua. Se johtuu siitä, että ukkini Kalle Hagman on syntynyt näillä seuduilla, ja on asunut 20 vuotta Taatonniemen talossa työskennellen renkinä. Talon saunassa on kuulemma syntyneet tätini Anni ja setäni Eljas, joka työskenteli työnjohtajana sittemmin Muuruveden koulutilalla.

Nöyrät kiitokset, että olen saanut tulla tänne ”juhlapuhujaksi”, lainausmerkeillä. Tämä on tuttua seutua minulle, muutamiin tärkeisiin ystävyyssuhteisiin viittaisin. Viimeisin ns. juhlapuhe onkin vuodelta ”ukki ja nakki” eli 1987, jolloin sain viihdyttää opettajia ja opiskelijatovereita Karjatalousopiston päätösjuhlassa Kuopiossa. Olen saanut tänne tulla tuomaan viestiä, mitä ihmettä kentällä tapahtuu, koskien eritoten maaseutukuntia ja niiden kyliä. Otsikot ”LÄHIDEMOKRATIA JA PAIKALLISVAIKUTTAMINEN” ovat nousseet otsikoihin kuntauudistuksen ja suurempien kuntien yhteiskunnan myötä. Yhtenä aamuna huomasin, että minusta on tullut lähidemokratian lähettiläs maaseudulle. Toivon että se tehtävä on tullut tuolta ylhäältä ja saisin siihen siunauksen. Toisena aamuna huomasin, että olen joutunut jopa kuntaliitosneuvottelujen keskiöön tuomaan vaihtoehtoisia malleja, joita liitosneuvotteluissa voidaan käyttää (lue: kannattaisi käyttää).

Minulla on tässä kirjoittamani lehtikirjoitus, joka on julkaistu nyt neljässä paikallislehdessä otsikolla ”Lähidemokratia on kova sana – terveisiä Demokratiapäivästä Helsingistä” ja Savon Sanomissa tällä viikolla otsikolla ”Suora yhteys päättäjiin”.

Kun luen sitä, pyydän että koko ajan pidätte kysymyksen mielessä; Miten tämä liittyy kyliin lähidemokratian rakentajina?

”Kuntaliitto järjesti demokratiaviikon huipennuksena 17.10.2013  Demokratiapäivät Helsingissä Kuntatalolla. Päivän täytti suurelta osalta viesti lähidemokratiasta. 200-päisen kuulijajoukon muodostivat ympäri Suomea tulleet kuntien virkamiehet ja päättäjät, paikallistoimijat sekä ministeriöiden edustajat. Lähidemokratia-aihe on todella ajankohtainen kuntaliitosten ja –liitosneuvottelujen aikoina, sanalla sanoen historiallisen kuntauudistuksen koskiessa kaikkia kolkkia Suomessa.

Demokratiapäivässä  mukana oli myös joukko pohjoissavolaisia, joiden käsitykset lähidemokratiasta vahvistuivat. Valtiovallan selvä viesti on, että lähidemokratia halutaan tehdä todeksi maakunnissa ja kunnissa. Nimenomaan se paikallisvaikuttaminen, jolla on suora yhteys päätöksentekoon koskiessaan omaa lähialuetta jopa tietyn budjettivallan kautta. Toisaalta se kannustaa maaseutualueita aktivoitumaan entistä enemmän tekemisen demokratiaan, mikä tarkoittaa vastuun ottamista osasta lakisääteisiä kuntien palveluita. Kaiken kaikkiaan hyvät mallit ja käytännöt tulee levittää varsinkin tuleviin suurkuntiin, ovat ne sitten vaikka budjetti- ja toimeenpanovaltaa omaavia aluelautakuntia Rovaniemen malliin. Aluelautakunnat olisivat myös alueensa kehittämisen keskiössä järjestäen etukäteis- ja vastinrahoituksia kehittämishankkeille. Joka tapauksessa kuntarakenneuudistus ja kuntalaki antavat erinomaiset mahdollisuudet lähidemokratiaan ja paikallisvaikuttamiseen varsinkin liitoskuntien alueilla.

Kehityspäällikkö Mirja Wihuri Kuopion hyvinvoinnin palvelualueelta nosti rohkeasti Kuntatalolla esiin tärkeän asian koskien suunnittelua kunnissa. Nykyään edetään vahvasti  taloudellisten resurssien ehdoilla, jolloin paikallisten asukkaiden ääni hukkuu. Tämä on todellisuutta  esimerkiksi palveluverkostosuunnittelussa. Se ei tue välttämättä kestävää kehitystä ja lähidemokratiaa. 

Kuntarakenneuudistuksessa on neljä vaihetta ja sen pitäisi olla valmis vuoden 2015 alussa. Kuntarakennelaki on ensimmäinen vaihe (kuntien ilmoitettava kumppaninsa kuntaliitosselvitykseen) ja se tuli voimaan tänä vuonna heinäkuussa. SOTE-palvelurakenneuudistus olisi valmis 2015 alussa. Kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmää pyritään yksinkertaistamaan ja lisäämään kannustavuutta, vuoden 2015 alusta.Neljäs ja viimeinen vaihe eli kuntalain kokonaisuudistus huomioi muutostarpeet kuntatehtävissä.

Erityisen kannustuksen niin valtiovallan sekä Kuntaliiton Demokratiapäivän taholta saa tässä uudistuksessa lähidemokratia, sen mallien kehittäminen ja käytäntöönpano kuntien eri alueilla. Tätä on painottanut myös kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) ja todennut alueellisten kuntien toimielinten ”olevan jopa suotavaa”. Jos poliittista tahtoa löytyy, lähidemokratian toteuttajina virkamiehet ja paikallistoimijat yhdessä voisivat lisätä tämän maan paikallista hyvinvointia, eivätkä kuntaliitokset enää olisikaan pelottava hyppy tuntemattomaan.

(sivuhuomautus; Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen on kutsuttu Nilsiään kevättalvella, milloin Asukkaan Ääni-hankkeen toinen seminaari pidetään nilsiäläisen tapahtuman yhteydessä; vuosi Kuopion kyljessä):

Miten tämä kaikki sitten liittyy kylään? Kysymyksiä on taas enemmän kuin vastauksia… tai toisinpäin, ei välttämättä osatakaan kysyä, vaan syötetään vastauksia liikaa…

Asiat ovat kehittyneet ja kehittymässä erittäin isoilla askelilla kuntauudistuksen myötä.

Kun koetetaan selvittää yhtälöä, jossa mukana ovat kuntien tehtävien vähentäminen , suurkuntien muodostuminen ja toisaalta maaseudun elävänä säilyttäminen, niin mikä on sen kaavassa olevan X:n ratkaisu?

Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja Eero Uusitalolla on ratkaisu tämän X:n ratkaisemiseksi.

Se on osallisuus, kylien aseman vahvistuminen kuntakoon kasvaessa.

Se on toisaalta talkootyön tuleminen tappiinsa. Se tarkoittaa suomeksi, että kylien, sen toimijoiden ja yrittäjien merkitys kasvaa samalla kun oma entinen kunta katoaa alta.

Se on kylien yrittäjien ja järjestöjen tai toimijoiden tekemistä palvelun tuottajina (osittain) korvausta vastaan.

Se on kuntahallinnon uudelleen organisointi maaseutualueitten osalta suurkunnissa.

Torstai-iltapäivänä Kivennavalla 31.10.2013 puhuttiin jo nimellä maaseutualueitten aluelautakunnista.

Perjantai-aamuna oli Juankosken kaupungintalolla koolla Tuusniemi, Nilsiä ja Juankoski. Puhuttiin ääneen aluelautakunnista.

Päätettiin lähteä yhdessä hakemaan aluelautakuntamallia Kuopion maaseutualueille.

I have a dream – niin kuin Martti Luther Kingillä, että aluelautakunnat Rovaniemen malliin ovat totta täällä muutaman vuoden kuluessa. Alueittaiset lautakunnat entisten liitoskuntien alueille, joilla on omaa budjettivaltaa sekä vastuuta palveluiden tuottamisesta/tilaamisesta. Lautakuntien jäsenet valittaisiin kylien ehdokkaista, niin että jokainen kylä, yrittäjäyhdistys/muu toimija, saisivat edustajansa lähidemokrattisesti kehiin.

Aluelautakuntien kanssa kimpassa toimivat Kylä- ja muiden toimijoiden yhteenliittymät. Täällä Nilsiän Pitäjä ry. Pitäjä ry:n jäsentoimijat toimivat oman alueensa palvelu- ja kehittämistarpeittensa viestin tuojina aluelautakuntaan päin. Ne myös tuottaisivat osan aluelautakunnan tilaamista palveluista varsinkin entisessä kuntataajamassa kuin omilla kotikylillään.

Pitäjä ry organisoi tulevaisuudessa osan Nilsiän alueen palveluista. Tässä tuottajina voi olla Pitäjä ry:n mikä tahansa toimija tai yrittäjä. Palvelua tuotetaan korvausta vastaan, ei talkoilla.

Lopussa ote Kuopion kaupungin tiedotuslehdestä (Petteri Paronen kirjoittaa pääkirjoituksessaan):

Juuri nyt Kuopiossa pidetään erityisen

tärkeänä osallisuuden ja paikallisdemokra-

tian säilyttämistä ja uusien toimintamallien

kehittämistä uusilla kuntaliitosalueilla ja

uudistuksen kohteina olevilla lähiöalueilla.

Kuopion strategiaan on kirjattu kunta-

laisten mukaanottaminen toiminnan ja

palveluiden kehittämiseen. Tätä edellyttää

kuntalakikin.

Kuntalaisten osallisuus on myös kuntalaisten mielipiteiden kuulemista. Sitä varten

on useita mahdollisuuksia ja keinoja, joista

jokainen löytää sopivan.

Helposti ajattelemme, että äänestäminen

kuntavaaleissa on ainoa paikka vaikuttamiseen. Se on toki tärkeä paikka, mutta niitä on runsaasti vaalien välilläkin.

Tämä on sitä kylän tekemisen demokratiaa.

Se on sitä elivoimaisuuden ja tekemisen pöhinää maaseudulla, mikä taas lisää demokraattisen Suomen lähidemokratiaa ja paikallisvaikuttamista nimenomaan kylien kautta.